Tampereen seudun mobilistit Ry

Metsän uudistusta

Vehoniemen museo täytti toukokuun alussa 40 vuotta. Museo on panostanut paljon ympäristöystävällisyyteensa ja hiilijlan jäljen pienetämiseen. Katolla on esimerkiksi uudet aurinkokennot, jotka myös alentavat lämmityskustannuksia ja tietysti päästöjä. Vastoin yleistä uskomusta rahat tai energia eivät tule seinästä!

Museo sai lahjaksi 12 puuntainta korvaamaan niitä neljää puuta, jotka Metsähallitus oli kaatanut luonnonsuojelualueelta. Tampereen seudun mobilistit osallistuivat operaatioon yhden puun verran. Käytännössä Barkholtin taimisto hoiti käytännön työt, joten puut lähtevät kasvamaan huomattavasti varmemmin kuin jos me amatöörit olisimme sen hoitaneet. Leila ja Pauliina nimesivät yhden puun Olavi Sallisen puuksi. Asiasta tulee juttu Kangasalan Sanomiin. Ja muistui mieleen, että Pohjolan matkamme pääsi johonkin ajoneuvoalan harrastelehteen.

-mpz 31.5.2023

Kevät-Restauranta

Kevät-Restaurantaa kokeiltiin suunnilleen neljännes vuosisata sitten. Silloin se jäi liian pieneksi ja vähätuottoiseksi. Ajat muuttuvat. Kuvittelin, että ehkä saadaan 1 000 maksavaa asiakasta, mutta se kyllä ylittyi. Se oli hyvä alku tapahtumalle, jota meidän on varmasti pyöritettävä tulevaisuudessa jäsenmaksun korotuspaineen kumoajana. Länsi-rannikolla jäsenmaksut ovat jopa 60 euroa. Harrasteparkki näytti lähes yhtä suurelta kuin syksyisin. Joukossa oli OS-palkittujakin autoja

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Sääkin oli aika siedettävä, vaikka aamulla tuuli niin, että olisi pitänyt olla toppapuku. Sateen uhka leikkasi pois "kitutunnin", niin kaikki pääsivät aikaisemmin kotiin.

Järjestelyt sujuivat hienosti osittain sen takia, että kesällä ja syksyllä väkeä ja autoja on ollut suunnilleen kaksinkertainen määrä, mutta ehkä enemmän sen takia, että asiaa on suunniteltu ja harjoiteltu. Kiitos talkooväelle, erityisesti uusille puuhamiehille, joita oli noin viides osa talkooväestä.

-mpz 31.5.2021

Pohjolan matka

Heitettiin hieno kierros. Matkaa tuli noin 1 200 kilometriä ja väkeä oli melkein bussi täynnä. Listan mukaan 40 henkilö ja kuljettaja. Kolme päivää, kaksi yöpymistä. Autokokoelmia nähtiin yhdeksän. Hienoja autoja oli paljon, hienoimmat Muuramessa. Hajottamomuseossa Kälviässä oli melkein kaikki autot huonossa kunnossa heinikkoon hautautuneena ja nuoreen metsään piiloutuneena, satoja kappaleita. Saab-museossa oli melko tasapuolisesti 180 Saabia hyvässä säilytyksessä ja melkein yhtä paljon pihalle hapettuneena. Ja kovala etsinnällä pohjanmaalta löytyi viite Pirkanmaasta: Kummelien Saab oli Saab-museossa!

Kaikkialla meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa. Kahvia joimme ainakin viisi kertaa päivässä. Taisi mennä enemmänkin. Eikä makkarakaan ollut kortilla.

Hienointa oli tavata mobilisteja Pohjanmaalla ja vähän muuallakin. ja näytti oma väkikin iloiselta ja viihtyvän toistensa seurassa.

Lue juttu Hyrsy 2/2023:ssa, joka on netissä ja vielä painossa. Retki Ouluun oli yhden jäsenemme toivomus ja aloite. Olisikohan jollakin muulla jotain aloitetta? Seuraava retki on joka tapauksessa Falun syyskuun alussa.

-mpz 30.5.2023

Toinen kesäkelimaanantai

Kun ei ollut uhkaa talkoista, väkeä kertyi noin 20 henkilöä eli aika komeasti. Sää oli hieno ja makkarat maistui. Osa kävi jo kovilla kierroksilla, kun Pohjolan matka alkaa lähestyä. Suomi on pitkä maa!

Mutta tuulentuoma risukasa parkkipaikalta ei liiku ilman tekeviä käsiä! Kun porukasta on ensi maanantaina Oulussa aika iso joukko, niin RISUTALKOOT on siis maanantai 29. toukokuuta klo 16. Työhanskat ja kumisaappaat ovat sangen hyödyllisiä. Punkkeja on ihan kiitettävästi, joten niiltäkin kannattaa suojautua.

-mpz 15.5.2023

Vuoden ensimmäiset ulkomakkarat

Maanantaina 8.5. oli ensimmäinen kesän lämpöinen ilta, joten oli aihetta aloittaa terassikausi. Myös isäntämme Arzin leikkauksesta toipuminen oli edistynyt niin pitkälle, että hän oli isännöimässä terapiaa.

Yleisömenestys oli ilmeisesti alkuvuoden heikoin. Kuvasta voi laskea 12 henkilöä. Syy vähäiseen osanottoon oli varmasti siinä, että oli tarkoitus pitää pieni risusavotta Kaken raivaamassa etupihan kulmassa. Onneksi tuuli sen verran, että raivausjäte siirtyi parkkipaikan reunaan. Ensi maanantaina (15.5.) siis rukkaset, saappat ja punkin kestävät tamineet päälle. Risuja ei ole tarkoitus jättää parkkipaikalle.

-mpz 12.5.2023

Laatukattila

Jäsenemme isä Simo Lampinen ja poikansa Markku Lampinen johtavat vuonna 1953, siis 70 vuotta sitten, perustettua Laatukattila Oy:tä. Yritys on perustanut toimintansa innovatiiviseen tuotekehitykseen koko elinikänsä. Nyt se on Suomen ainut oman luokkansa lämpölaitoksia valmistava yritys. Takavuosina se oli tunnettu omakoti- ja rivitalojen lämmityskattiloistaan, joita se edellleen valmistaa.

Tuntuu uskomattomalta, että median hehkuttamassa tietotekniikan Suomessa on lukemattomia konepajoja, joissa tehdään menestyksellä ihan oikeita rautakourien töitä paksusta raudasta.

Yritys esiteltiin meille hienosti ja rennon positiivisesti. Meitä oli 13 henkilöä ihmettelemässä ja kuuntelemassa. Tehtaalta oli valmistumassa lämpölaitos ja oli lähdössä lämmittämään yhtä kuntaa. Oli kyllä aika mahtavan kokoinen rakennelma. Kiitos kahveista ja muista tarjoiluista.

-mpz 4.5.2023

Palkintosadetta
Tampereen Hot Rod & Rock Show:ssa kerholaisemme saivat palkintoja. Kerhon hallituksen jäsenet Tuukka Perkola ja Airi-Pekka Lällä vaímonsa Maijan kanssa pokkasivat ykkös- ja kakkospalkinnot Mobiilit-sarjassa. Tuukan Opel Kapitän 1952 oli saanut vuoden 2019 Olavi Sallinen palkinnon, joten palkintotuomarit kiinnostuivat heti Tuukan autosta. Opeli on osastomme toinen auto. Toinen oli Juho Pehkosen Thunderbird -73. Molemmat autot kiinnostivat yleisöä, mutta selvää on miten eri ikäryhmän reagoivat.

Naapuriosastossa, jossa oli AaaPeen "Adenauer-Mersu", näkyi, että nuorison kiinnostus voi suuntautua myös vanhoihin ja vanhanaikaisiin autoihin. Mersu on nyt nuorison ehdoton suosikkimerkki.

Karoliina Hiltunen sai kolmospalkinnon osastosta yrityksensä Rockarolinan osastosta kaupallisten osastojen (Vendors) sarjassa. Välillisesti hän sai myös erikoispalkinnon (Special Award) osastollaan olleesta -59 Coupè Deville Käkkylästä. Caro tekee sisustuksia autoihin ammatikseen.

Erikoismaininnan sai myös jäsenemme Janne Gåsman Peterbilt -77 kuorma-autostaan, joka oli Mobilian osastolla.

-mpz 23.4.2023

Makkaraa auringon paisteessa

Maanantai 17.4 oli kaunis, aurinkoinen ja melko lämmin. Se sai porukkaa liikkeelle hyvin. Laskutaito loppui sormien ja varpaiden yhteenlaskettuun summaan 20, mikä ainakin suunnilleen oli porukan määrä.

Tallia lämmitettiin aurinkoenergialla avaamalla ovet. Chevrolet-kuorkki pääsi ulkoilemaan. Sillä voisi kesän mittaan ajella vähän pidemmällekin, kun se on kunnossa ja lepäillyt jo vuosia.

Paikalle saapui peräti kaksi veteraaniautoa, molemmt Volvo-merkkisiä.

-mpz 20.4.2023

Kevätkokous

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Tammobin kevätkokous oli Restaurannassa torstaina 13.4,2023. Kokousväkeä oli paikalla 25 henkilöä, mikä oli ennätys pitkään aikaan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Håkan Sandbacka ja sihteeriksi kutsuttiin yhdistyksen sihteeri Petri Kata.

Kokous sujui yksimielisesti ja jämerän puheenjohtajan ansiosta asiallisen leppoisasti. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun allekirjoitukset on kerätty, näillä nettisivuilla ja myös Hyrysysyssä, niin kuin on tapana ollut.

Yhdistyksen toimintakertomus julkaistaan nettisivuilla.

Järjestyksenvalvoja opiskelijoita

Tammobin järkkärikursiille on ilmoittautunut kahdeksan kerholaista. Se on hieno määrä ja käytännössä merkitsee, kun kurssi on käyty, että meillä on 15 järkkärikortillista itse tehtäviin koulutettua henkilöä. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kurssia vetää jäsenemme Jori-Pekka Wiklund, joka on ammatiltaaan alan miehiä eli pelastuspäällikkö. Hänen ammattitaidollan on tapahtumiemme turvallisuutta hoidettu jo pitkään.

Järjestyksenvalvojan kurssilla käydään 40 tunnissa läpi järjestyksenvalvojan tehtävät, velvollisuudet ja oikeudet. Meillä järkkärit ovat tapahtumiemme asiakaspalvelijoita. Kaikissa tapahtumissa asiakkaiden ja tapahtumien toimihenkilöiden turvallisuus on tärkein asia, jonka voimme varmistaa.

-mpz 25.3.2023

Avant

Avant suomeksi on eteenpäin tai yhdistelmäsanoissa etujoukko, edelläkävijä tai sitten hyökkääjä. Saimme melkein uskomattoman oppitunnin Avant Tecnon perustajalta ja hallituksen puheenjohtajalta Risto Käkelältä.

Meitä oli yli 50 kerholaista ihmettelemässä. Osanottajien laskeminen oli aika helppoa vielä 30 ja vielä 40 läsnäolijan kohdalla, mutta sitten alkoi jo viirata. Mittatikkuna oli, että 50 lihapiirasta loppuivat ennen kuin tulijat. Käkelän esityksen aikana, kun istuimme paikallaan, useampien laskijoiden tulos oli yli 50. Ei oltu pelkästään minun matematiikkani varassa, jonka kapasiteetti tunnetusti on sormien ja varpaiden yhteenlaskettu summa. Siis joka tapauksessa meitä oli ennätysmäärä ainakin viiden viimeisen vuoden aikana.

Menestyksen merkkejä
Jo Avantin Show room on komea, siinä on esimerkiksi hiekalla täytetty uima-allas, jossa koneita voi kokeilla. Avantin koneet ovat pieniä ja näppäriä, mutta niitä tehdään paljon. 6000 konetta vuodessa tarkoittaa noin 125 kappaleen viikkovauhtia. Niitä tekee, huoltaa ja myy noin 290 henkilöä. Avant-koneet ovat edustettuina 55 maassa maapallolla. Teollisuusneuvos Käkelä perusti Avantin vuonna 1991 Ylö-tehtaiden raunioille. Heti lähdettiin ulkomaille Saksaan esittelemään ja myymään koneita. Pienestä alusta on kasvanut suuri yritys. Vuonna 2022 liikevaihto oli 224 miljoonaa ja liikevaihdon kasvu on ollut 26 prosenttia. Voittoa toimista yritystietojen mukaan kertyi 30 miljoonaa. Sehän tarkoittaa suunnilleen samaa kuin loton päävoitto joka toinen viikko. On helppo uskoa, että teollisuusneuvokselle on helpompi ja varmempi valmistaa Avanteja kuin lotota. Liikevaihdon ja voiton kasvu on ollut jatkuvaa ja jatkuu edelleenkin. Voi kuvitella, että voitto menee yrityksen kehitys investointeihin. Siis eteenpäin!

Show room oli hieno ja yrityspresentaatio fiksusti suunniteltu ja hienosti esitetty. Mutta teollisuusneuvoksella oli myös jokaiseen esitettyyn kysymykseen selkeä, hyvin perusteltu vastaus. Vaikkapa se, että mikä on ollut menestyksen salaisuus: jatkuva tuotekehitys ja uudet tuotteet, mitkä perustuvat asiakkaiden tarpeiden kuunteluun. Tai, mikä on nyt tärkeintä: Saada oma akkutuotanto ja sähkö-Avantit laajasti markkinoille. Sen jälkeen sitten keksitään ja kehitetään jotain uutta. Ja pidetään tuotepaletti järjestyksessä, eikä sotketa tuotantoa liioilla variaatioilla, "räätälöinneillä".

Ihan oikea tehdas
Mutta loppujen lopuksi suurin hämmästys ja ihailun aihe oli itse tehdas ja sen tuotantolinja. Avant tekee koneet alusta loppuun itse. Väri on se "Oikea Vihreä", mutta mustasta raudasta robotit räiskivät pienetkin osat. Moottorit ovat osto tavaraa, samoin renkaat ja näkyi siellä Fennosteelin änkkäreitä. Vihreiksi osat muuttuivat isoissa maalausautommteiisa, jotka näyttivät aivan uusilta. Varsinaiset koneet valmistuivat linjalla, jossa jono vihivaunuja niitä kuljetti työpisteeltä toiselle. Tehtaalla kokoa oli lähes silmänkantamattomiin. Selvästi näkyi, että tuotanto oli todella hienosti ja sujuvaksi suunniteltu. Ja työntekijät olivat nuoria, iloisen näköisiä ja tervehtivät meidän zombilaumaa ystävällisesti. Kun kaikki oli vielä puhdasta ja järjestyksessä, niin onhan siinä menestyksen tunnukset koossa.

Jotenkin tuli mieleen, että Suomessa osataan paljon ja monia asioita, kuten Avantin koneita, niin että ne ovat omassa lajissaan maailman johtava merkki. Mutta ei ehkä ihan tarpeeksi usein? Miten nämä menestyjät jotenkin aina jäävät vähän varjoon, kun on muualla aina niin paljon kiinnostavampia ongelmia. Milloin on on työvoima kallista, milloin on työvoimapulaa, milloin yritysverotus tappaa, milloin valuuttakurssien muutokset estävät sitä ja tätä, milloin ei saa sitä tai tai tätä tuotannon tekijää, on sotaa ja liian pitkää rauhaa, milloin mitäkin. Nämä valtaavat median mielenkiinnon. Samoilla säännöillä joku pärjää maailmanlaajuisesti, joku sitten vähän heikommin ja joku ei ollenkaa. Sama on tullut mieleen esimerkiksi Fennosteelissä tai Kiilto Oy:ssä.

Kiitokset
Kiitos Ari-pekalle, joka hoiti meille mahdollisuuden nähdä jotain todella innostavaa. Kiitos Avantin tytäryhtiöin Leguan Liftsin myyntipäällikölle Antti Sareelalle, joka kutsui meidän tutustumiskäynnille ja tietysti kiitos teollisuusneuvos Risto Käkelälle, joka esitteli oman elämäntyönsä

-mpz 10.3.2023